A. Jumalan ykseys
1. Jumalallinen olemus
On olemassa YKSI AINOA JUMALALLINEN OLEMUS, jota sekä kutsutaan ja joka on Jumala:
"Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa" (Mark. 12:29, 12:32)
"Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa" (Jes.44:6)
2. Tiukkaa monoteismia
Raamattu opettaa tiukkaa monoteismia ja sulkee ehdottomasti ulkopuolelle jokaisen dualismin ja polyteismin muodon. Dualismi opettaa, että on olemassa kaksi keskinäisesti vihamielistä korkeinta olemusta, toinen, joka edustaa kaikkea moraalista hyvää ja hyödyllistä ihmiselle kun taas toinen on lähde kaikkeen syntiin ja kaikkeen pahaan. Polyteismi on uskoa useampaan kuin yhteen jumalaan, minkä löydämme vanhoista kreikkalaisten ja roomalaisten uskonnosta. Sekä dualismi että polyteismi itse asiassa tuhoavat käsityksen Jumalasta korkeimpana olentona. Jos on olemassa enemmän kuin yksi jumala, täytyy jokaisen niistä välttämättä olla rajoittunut käsityksessään toisesta ja on mahdollista ajatella, että on olemassa jumala, joka on korkeampi kuin muut. Ei ole mitään totuutta monessa, joita ihmiset kutsuvat jumaliksi (1. Kor. 8:5). Kuitenkaan eivät nämä ole jumalia olemukseltaan vaan ainoastaan katsottu jumaliksi ja palvottu sellaisina; ne eivät ole jumalia, mutta ihmiset tekevät heistä sellaisia:
"niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi." (1. Kor 8:4)
3. Käytännöllinen merkitys
Jos me rukoilemme tätä ainoaa Jumalaa, emme joudu konfliktiin jonkun muun kanssa. Jos hän siunaa meitä, ei mikään muu jumala voi kirota meitä:
"Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" (Room. 8:31)
Mutta jos hän on kääntynyt meidän puoleemme:
"ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?" (Job 10:7)
Ei kukaan voi vedota mihinkään korkeampaan tai mahtavampaan eikä ole olemassa jumalaa hänen rinnallaan. Siksi vain häntä ja ainoastaan häntä meidän tulee rukoilla ja jonka puoleen meidän täytyy kääntyä saadaksemme avun ja pelastuksen.
"Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen" (Joh. 17:3)
B. Jumalan kolminaisuus
1. Kolme erillistä persoonaa
Jumalan jakamattomassa ja näkymättömässä luonteessa on kolme erillistä persoonaa. Sanaa persoona käytetään samassa merkityksessä kuin mitä se tarkoittaa kirkon vanhojen kirjailijoiden kielessä. Se kuvaa jotain, joka ei ole osa tai ominaisuus jossain muussa vaan on olemassa itsenäisenä.
Opinkappale kolminaisuudesta ei ole uusitestamentillinen, jatkunut kehitys, kuten jotkut väittävät, vaan se on selvästi julistettu myös Vanhassa Testamentissa.
"Lähestykää minua, kuulkaa tämä: Alkujaankaan minä en ole puhunut salassa; kun nämä tapahtuivat, olin minä jo siellä. Ja nyt Herra, Herra on lähettänyt minut ynnä oman Henkensä." (Jes. 48:16)
Tässä erotetaan selvästi kolme persoonaa.
"Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. 8. Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sen tähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi." (Ps. 45:7-8)
Tässä Jumala on Jumalan voitelema ilon öljyllä, joka on Pyhä Henki (Apt. 10:38). Raamatun ensimmäisessä jakeessa saamme kuulla Jumalasta ja Jumalan Hengestä ja Jumalan Sanasta, jonka kautta kaikki luotiin (1. Moos. 1:1-3; Joh. 1:1-3). Koska kyseessä oli enemmän kuin yksi persoona, sanoi Jumala:
"Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme" (1. Moos 1:26)
Uudesta Testamentista opimme, että kolme erillistä persoonaa oli läsnä Kristuksen kasteessa (Matt. 3:16 – 17) ja että kaikkien ihmisten piti tulla kastetuiksi:
"kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" (Matt. 28:19; 2. Kor. 13:13)
2. Isä on tosi Jumala
Isästä Jeesus sanoo, että hän on "ainoa totinen Jumala" (Joh. 17:3). Paavali kirjoittaa:
"niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa." (1. Kor. 8:6)
Isä on persoona erillään Pojasta. Jumala:
"että hän antoi ainokaisen Poikansa" (Joh. 3:16)
"kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa" (Gal. 4:4)
Isä on erillinen myös Pyhästä Hengestä, koska hän voiteli Jeesuksen Nasaretista:
"Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen" (Apt. 10:38)
Gal. 4:6 hän on erillään Pojasta ja Hengestä:
"Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen"
Isä, itse ei-syntynyt/synnytetty, synnytti Pojan ikuisuudesta:
"Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: 'Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin' " (Ps. 2:7)
Pyhä Henki on lähtenyt ikuisuudesta Isästä ja Pojasta.
"Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta." (Joh. 15:26)
3. Poika/Jeesus on tosi Jumala
"Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä." (1. Joh. 5:20)
Paavali sanoo hänestä, että hän:
"heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!" (Room. 9:5)
Poika ei ole vain samanlainen (homoiousios) kuin Isä, kuten Arius opetti, vaan hän on tasa-arvoinen ja samaa luontoa kuin Isä (homo-ousios). Siitä seuraa, että kaikkien pitää:
"että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää." (Joh. 5:23).
Poika on erillinen Isästä (Joh. 3:16; Gal. 4:4) ja Pyhästä Hengestä, jota hän kutsuu "toiseksi Auttajaksi; ruots./Puolustajaksi, suom." kuin hän itse (Joh. 14:16–17).
Poika on syntynyt Isästä iankaikkisuudessa (Ps. 2:7; Joh. 3:16), ja yhdessä Isän kanssa lähettää maailmaan totuuden Hengen (Joh. 15:26).
4. Pyhä Henki on tosi Jumala
Pietari sanoo Ananiakselle, että tämä oli valehdellut Jumalalle, sillä Ananias oli valehdellut Pyhälle Hengelle (Apt. 5:3-4). Kristittyjä kutsutaan Jumalan temppeliksi siksi, että Pyhä Henki asuu heissä (1. Kor. 3:16). Hän on erillään Isästä ja Pojasta, sillä jakeessa Joh. 14:16 Kristus kirkkaasti erottaa itsensä Isästä ja Auttajasta.
Pyhää Henkeä ei siitetty eikä hän myöskään syntynyt, vaan hän oli olemassa Isästä ja Pojasta iankaikkisuudesta. Hän on sekä Isän (Matt. 10:20) että Pojan (Gal 4:6) Henki. Hän lähtee Isästä ja on samanaikaisesti Pojan lähettämä (Joh. 15:26).
"Ja tämän sanottuaan hän (Jeesus) puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: 'Ottakaa Pyhä Henki!' "(Joh. 20:22).
Se, että Poika on syntynyt Isästä ikuisuudessa ja Henki on lähtenyt Isästä ja Pojasta ikuisuudesta, ovat selviä tosiasioista Raamatun opin mukaan: mutta niitä ei ole selitetty, siksi, että ne ovat käsittämättömiä mysteereitä meille. Me opetamme ja uskomme, mitä Raamattu sanoo tästä ja muista mysteereistä, mutta me emme voi käsittää, miten asian laita on.
5. Kolminaisuus ykseydessä
Isä on Jumala; Poika on Jumala; Pyhä Henki on Jumala. Mutta ei ole olemassa kolmea Jumalaa, vaan ainoastaan Yksi Jumala. Jumaluus ei myöskään ole jaettu kolmeen osaan niin, että jokaisesta persoonasta tulee kolmasosa kokonaisuutta; jokainen persoona on koko jumaluuden täyteys(Kol. 2:9). Ei myöskään yksi persoona ole erityinen manifestaatio (ilmentymä) tai jumalallisen olemuksen vaihe, kuten jää ja höyry ovat veden erilaisia olomuotoja, vaan joka ainoa on oma persoonansa ja jokainen persoona on kokonaan ja täysin Jumala. Siksi Isä on ainoa ja ainoa Jumala(Joh. 17:3); Poika on ainoa ja ainoa Jumala (1. Joh. 5:20); Pyhä Henki on ainoa ja ainoa Jumala (Apt. 5:3-4). Ei ole olemassa mitään toisen persoonan alamaisuutta toiselle vaan kaikki kolme persoonaa ovat samanarvoisia ja samalla arvoasteella eikä ketään voi asettaa toisen edelle (Joh. 5:23). Samalla kun he ovat kokonaan erillisiä persoonaltaan, ovat he yksi ja sama olemus. Kristus sanoo:
"Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän" (Joh. 14:9)
"Minä ja Isä olemme yhtä." (Joh. 10:30)
Tässä tekstissä kreikan kielessä on sanana "yhtä" neutraali kreikan kielen sana "hen" eikä maskuliini "heis", mikä osoittaa sen, että he ovat yksi olemukseltaan, mutta ei yksi persoonaltaan. Kun Kristus sanoo: "Isä on suurempi kuin minä" (Joh. 14:28), ei tätä saa ymmärtää jumaluudesta vaan Kristuksen ihmisyydestä alennuksessaan.
"Yhtä kuin isä jumalalliselta luonnoltaan, vähäisempi kuin Isä inhimilliseltä luonnoltaan. Mutta tämä on yleinen kristillinen usko, että me palvomme ainoaa Jumalaa kolmessa persoonassa ja kolmea persoonaa yhdessä jumaluudessa."
(Athanasialainen uskontunnustus)
6. Meidän Jumalamme on käsittämätön
Hän on käsittämätön olemukseltaan; me emme tiedä, mitä hänen olemuksensa on ja mistä se koostuu. Hän on käsittämätön myös ominaisuuksiltaan. Kirjoitusten mukaan me erotamme totuudessa olemuksen ja ominaisuudet. Jumalan ominaisuudet eivät myöskään ole kykyjä, jotka ovat sidottuja hänen jumaluuteensa, vaan kun Jumala on täydellinen yksinkertainen ja jakamaton olemus, on hänen olemuksensa ja ominaisuutensa yksi ja sama asia.
"… sillä Jumala on rakkaus" (1. Joh. 4:8)
Jumala on käsittämätön kolmiyhteydessään ja ykseydessään. Ei ole olemassa mitään analogiaa, ei mitään vastaavuutta, ei mitään kuvailua ihmisen koko ajatusmaailmassa, joka voisi selittää meille tätä syvää mysteeriota. On hyödytöntä ja hullua ihmiselle yrittää tunkeutua syvemmälle Jumalan mysteerioon kuin mitä on ilmestynyt meille Raamatussa.
Ihmisen rajoitetut sielulliset ominaisuudet eivät aivan yksinkertaisesti voi käsittää rajoittamatonta Jumalaa. Hän nousee yli kaiken, mitä ajatus voi käyttää hyödykseen ja vetäytyy pois älyllisistä käsitteistä. Toistaiseksi tyytykäämme siihen, mitä luemme Raamatusta:
"Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on." (1. Joh 3:2).
7. Oppi Pyhästä Kolminaisuudesta on perustavaa laatua oleva asia meidän kristillisessä uskossamme
Usko kolmiyhteiseen Jumalaan on enemmän kuin vain hyväksyä itse oppi kolmesta persoonasta yhdessä olemuksessa. Se sisällyttää itseensä luottamuksen kolmiyhteisen Jumalan pelastustekoon.
Artikkelista A Summary of Christian Doctrines, kirjoittanut Edward W. A. Koehler
Översättning till finska/ Käännös suomeksi:
Sylvi Hänninen
