Kuten useimmat meistä tietävät, aloitti Martti Luther reformaation 31.lokakuuta 1517 naulaamalla teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen. 31.lokakuuta 2017 on siis kulunut 500 vuotta siitä, kun välttämätön reformaatio alkoi. Monet tulevat muistamaan juhlia reformaatiota ja monet meistä ovat sitä mieltä, että reformaatio on yhtä tärkeä tänä päivänä. Protestanttiset kirkot ovat matkalla kadottamaan sen, joka asetettiin oikealle paikalle juuri reformaation ja sitä seuraavan työn hedelmänä.

Tasaisin väliajoin näkee seurakuntia ja julistajia, jotka mainostavat ”profeettakouluja”, ”rukouskouluja”, ”lahjojen löytämisiä”, ”parantamiskouluja” jne. Jne. Tavallinen kansa ehkä ihmettelee, onko Jumalalla vaikeuksia saavuttaa opetuslapsensa ja ongelmia kuulla, mitä he haluavat saada sanotuksi rukouksissaan.

Katolisessa kirkossa on itsestään selvyys, että apostoli Pietari nähdään kristikunnan ensimmäisenä ja piispana ja paavina, sillä juuri Pietarin omaamassa virassa lepää koko paavius heidän mukaansa. Katolisen kirkon historioitsijat antavat myös ymmärtää, että Pietari tuli Roomaan ja siellä piti hallussaan piispan ja paavin virkaa 25 vuotta (paavi on aina ollut Rooman piispa) ennen kuin hänet Rooman keisari Nero lopulta ristiinnaulitsi ylösalaisin. Mutta pitääkö tämä historiankirjoitus paikkansa? Oliko Pietari Roomassa? Oliko hän piispa ja paavi? Oliko hän kirkon pää? En aio läpikäydä tätä liian yksityiskohtaisesti, mutta haluan jakaa joitain tosiasioita ja mietteitä Raamatusta.

Joitakin vuosia sitten ilmestyi kirja The Shack, joka ruotsiksi sai otsikon Autiotalo. Siitä tuli myyntimenestys kristikunnassa, koska monet näkivät kirjan edustavan kristillistä genreä. Silloin varasin itselleni aikaa lukea kirjan ja yrittää analysoida sitä sanomaa, jota kirja aivan selvästi haluaa välittää. Sitten kirjoitin varoittavan tekstin. Nyt ”Autiotalo” on julkaistu filminä!

Tänä päivänä sanaa demokratia käytetään monin eri tavoin eri alueilla. Aivan ilmeisesti meillä on eri näkemyksiä siitä, mitä demokratia sinänsä on ja mitä sen tulee käsittää. Nationalencyklopedin kuvaa demokratiaa näin (ote):